maanantai 4. lokakuuta 2010

Älä ole eläin, pliis


Kertaus on opintojen äiti, ja kunnon etikettikirja hyvien tapojen isoäiti. Itse kullekin on eittämättä paikallaan joskus muistella, miten ei käyttäydytä ruokapöydässä. Esimerkit tulevat eläinmaailmasta.



Syödessä on suu pidettävä kiinni eikä nakerreltava kuin orava.
On syötävä hiljaa ja pureskeltava ruokansa rauhallisesti eikä hotkaistava sitä hätäisesti koiran tapaan.
Liemiruokia ei pidä hörppiä eikä ryystää kuin porsas.
On käytettävä veistä ja haarukkaa eikä syötävä sormin kuten apina.
On parempi ottaa kaksi kertaa lautaselleen kuin ottaa liian paljon ja jättää kuin sairas kissa.
Hyvien tapojen saloihin tällä kertaa perehdytti E. Tiketti teoksessaan Käyttäydytkö moitteettomasti? (1944). Onneksi on oppaita, ei tulisi maailmasta mitään ilman niitä.

Riitta

3 kommenttia:

  1. Hih hiii... Tuon mukaan olen ihan kelpaamaton kaiken nakoisiin ruokapoytiin ;)

    VastaaPoista
  2. Kannatan tapojen noudattamista lisähuomiolla, että ne ovat aina kulttuurispesifejä. Nämä sopivat erityisesti länsimaiseen ruokakulttuuriin, mutta esimerkiksi Kiinassa on kohteliasta röyhtäistä ruuan päälle. Maiskuttaminen kuuluu myös asiaan. Ruokailun päätyttytyä kannattaa jättää jotain lautaselle - pöytäliinallekaan roiskuneissa ruuanmurusissa ole mitään pahaa. Ruokailun aikana kannattaa olla tarkka miten syömäpuikkojaan käyttää, sillä niiden ristiminen on yhtä moukkamaista kuin meillä liemen ryystäminen.

    VastaaPoista
  3. Tavat, myös pöytätavat, ovat aina kulttuurisidonnaisia. Makustelijat kannattavat toisten huomioon ottamista suvaitsevaisessa ja avarakatseisessa hengessä - myös ruokapöydässä.

    R.K.

    VastaaPoista