Näytetään tekstit, joissa on tunniste blini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blini. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Blinit smetanalla ja kaviaarilla

Blini smetanalla ja kaviaarilla.
Yksi sivujuonne viime vuosikymmenten fine dining -ruokatrendeissä on ruokailijan hämääminen. Olin muutama vuosi sitten Kööpenhaminassa kokouksessa ja illastimme eräässä Tivolin fiineimmistä ravintoloista. Alkupaloina tarjoiltiin lukuisia makupaloja. Oli vänkää, että kaikki suolaisilta vaikuttaneet alkupalat olivat makeita ja päinvastoin. Hyvin huijattu.

Olen jo jonkin aikaa harkinnut ”kaviaarin” tekemistä. Modernin keittiön yksi villitys on ollut eri aineksista tehdyt hyytelöpisarat, jotka ovat sisältä joko nestemäisiä tai kiinteitä. Koska oikea kaviaari on mustaa, päätin tehdä salmiakkikaviaaria. Ja kun huijauslinjalle lähdetään, kaviaarista tuli mieleen blinit ja smetana. Siis blinejä smetanalla ja kaviaarilla – eli oikeasti lettuja jäätelöllä ja salmiakkikaviaarilla.

Näillä jälkiruokaa?
Resepti kaviaarin tekoon löytyi mainiosta Molekyyligastronomia-blogista. Reseptissä viehätti erityisesti, ettei aineksia tarvinnut etsiä lähiapteekkia ja Stockmannia kauempaa. Tällä reseptillä tavoitellaan kaviaaria, jonka sisusta jää nestemäiseksi.

Salmiakkikaviaari

Kaviaari
1 dl Haganolin apteekin salmiakki -mixeriä
1 dl vettä
1 tl (5 ml) valkoista Melatin-hyytelöintiainetta


Kalsiumkylpy
4 dl vettä
1 Sandoz Mega-Calsium -poretabletti (1 g kalsiumia)


Sekoita salmiakkimikseri ja vesi. Lisää Melatin ja sekoita esimerkiksi sauvasekoittimella tasaiseksi. Vältä ilman sekoittamista joukkoon. Anna seoksen tasaantua noin viisitoista minuuttia.

Laita 4 dl vettä korkeaa astiaan. Lisää kalsiumporetabletti. Anna poreilla loppuun ja sekoita vaikka haarukalla nestettä, että ainakin osa poretabletin tuomista kuplista poistuisi.

Pudottele ”kaviaaripisaroita” esimerkiksi lääkeruiskulla kalsiumkylpyyn. Kylvetä kaviaaria 2–5 minuuttia ja huuhtele sen jälkeen kuulat vedessä, jotta hyytelöityminen pysähtyy.

Tip, tip.
Letut
4 dl maitoa
2 kananmunaa
vajaa 1 tl suolaa
1 tl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 rkl öljyä tai sulatettua voita
Paistamiseen voita


Sekoita taikina tasaiseksi massaksi. Pallovatkain on tässä hommassa paras. Anna taikinan turvota pari tuntia, jos maltat. Jos et malta, älä turvota. Paista kuumalla pannulla voissa.

Salmiakkikaviaari onnistui sikäli, että kaviaaria syntyi. Palluroista tuli ehkä hieman liian isoja. Käytin varsin laajasuista lääkeruiskua. Ehkä en myöskään malttanut liottaa kaviaaria riittävän pitkään kalsiumkylvyssä, koska kaviaarin pinnasta ei tullut erityisen jämäkkää. Melko löllyröitä kaviaariksi, kuten annoskuvasta näkyy.

Kannattaa muuten pudottaa kaviaaripisarat hyvin lähellä kalsiumkylpyä. Kylpyyn läsähtäneistä pisaroista kun tulee littanoita.

Salmiakin maku oli mielestäni liian mieto. Siksi kokeilin myöhemmin tehdä kaviaaria pelkästä salmiakkimikseristä ilman vesilaimennusta, mutta lopputuloksena oli erittäin herkästi hajoavaa ja edellistäkin löllömpää kaviaaria. Mikä lie kemiallinen syy olikaan, pettymys oli sikäli suuri, että tämä kaviaari näytti kalsiumkylvyssä paremmalta kuin ensimmäinen satsi.

Hyvän näköistä, mutta käyttökelvotonta.
Jäätelön muotoilua pitää näköjään vielä opetella. Ei näytä smetanalta ei. Tai ehkä pitäisi opetella malttia. Yritin, pöllö, muotoilla pakastekylmää jäätelöä.

Ei muuten hämää ketään...
Ei menny niinku El Bullissa

Tero

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Blinit eli linnit

Blinit yhdistyvät mielissämme hyvään seuraan ja mukavan kohtuuttomaan alkoholin käyttöön. Muistelemme kaiholla joensuulaista bliniseuraa (kiitos Heli ja Mikko). Blini-ilta saattoi päättyä vasta aamulla kuuden–seitsemän aikaan, missä vaiheessa miesväki vapautui laulamaan, vaikkei sanoja tarkkaan muistanutkaan.

Blinit ovat niitä ruokalajeja, joista pitävillä on hyvinkin vakaat ja vankkumattomat käsitykset siitä, millaisia blinien on ehdottomasti oltava. Joku kannattaa paksuja, joku ohuita, joku taistelee viimeiseen asti siitä, että blinit on paistettava 12 cm:n blinipannussa. Väittävätpä jotkut, että venäläiset kutsuvat blineiksi suuria ohuita vehnälettuja ja tattarilettuja jollain ihan toisella nimellä. Hs.fi tarjoaa parikymmentä erilaista blinireseptiä.

Makustelijat ovat blinirelativisteja – emme ota kantaa.

Tällä kertaa päädyimme halkaisijaltaan pieniin blineihin ja UPO:n valurautaiseen lettupannuun. Pannu on ostettu Joensuun Penttilän kierrätystorilta markalla (nyk. noin 17 senttiä). Pannu oli ostettaessa törkeän ruosteinen ja ikiaikaisen tahmaisen rasvan peittämä. Teräsvillakäsittelyn ja rasvapolton jälkeen pannu oli kuin uusi ja kunnollisella huollolla se kestää ikuisuuden.

Blinit paistuvat tulikuumalla valuraudalla pika pikaa.
Blinireseptin saimme Elena Gorschkow-Salonrannalta, jonka erinomaisia blinejä maistelimme pari vuotta sitten. Hänellä blinien syönti liittyy kiinteästi laskiaiskauteen, joka edeltää ortodoksien pääsiäispaastoa. Elena muuten kuuluu ohuiden blinien koulukuntaan. Resepti on tullut hänen sukunsa mukana vallankumouksen aikoihin Suomeen. Respektit.

Blinit
(4:lle hengelle, 2:lle todella nälkäiselle ja itsetuhoiselle)
8 dl lämmintä maitoa
50 g hiivaa

1/2 tl suolaa

4 1/2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl tattarijauhoja
4 kananmunan keltuaista
4 kananmunan valkuaista
4 rkl voisulaa (käytimme kirkastettua voita)

voita paistamiseen (käytimme kirkastettua)

1. Hiero hiiva ja suola keskenään nestemäiseksi ja lisää lämmin maito.
2. Lisää puolet jauhoista (mielellään siivilöitynä) ja anna taikinan nousta tunnin verran lämpöisessä paikassa pyyhkeen alla.
3. Sekoita munankeltuaiset, voisula ja loput jauhoista taikinaan ja anna taikinan nousta uudelleen tunnin verran.
4. Vatkaa munanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita taikinaan varovaisesti käännellen. Anna taikinan kohota jälleen tunti. Kun tunti on kulunut, blinit ovat valmiita paistettavaksi.
5. Paista blinit kirkastetussa voissa, Elena on käyttänyt onnistuneesti meijerivoita suoraan paketista. Jos et halua tehdä kirkastettua voita itse, etnokaupoissa myydään intialaisten käyttämää ghiitä, joka käytännössä on kirkastettua voita.


Olennaista blinien paistamisen onnistumiselle on todella kuuma pannu, johon laitetaan rohkeasti rasvaa. Etenkin paksuja blinejä on myös tapana valella paistamisen aikana kirkastetulla voilla.


Lisukkeita voi olla monenlaisia, mutta smetanaa on aina oltava. Meille maistuvat tällä kertaa nämä:

Herkkua on siinä monenlaista.
Smetanaa
Hunajoituja suolakurkkuja
Kuutioitua keitettyä kananmunaa
Kylmäsavulohta
Mätiä (kirjolohi, siika ja levästä tehtyä feikkimätiä vegelle)
Sienisalaattia

Punasipulia

Sienisalaatti
5 dl suolasieniä
1 pieni sipuli (2 salottisipulia, jos tavallinen sipuli tuntuu liian ärhäkältä)
1 dl kuohukermaa

(2 rkl smetanaa)
Musta- tai valkopippuria myllystä

1. Liota suolasienet ja valuta sienet hyvin. Liotusajasta ei voi antaa tarkkaa ohjetta, koska kotona suolatut sienet saattavat olla hyvinkin erilaisia suolapitoisuudeltaan. Maista sieniä liotuksen ainana, niin tiedät varmasti, milloin suolat ovat kohdallaan. Suolasienet voi myös ryöpätä.
2. Pilko sienet ja sipuli salaattikokoon. Pieneksi.

3. Kastike: Vatkaa kermavaahto pehmeäksi vaahdoksi. Mausta kermavaahto pippurilla ja sekoita sienet sekaan. Jos haluat sienisalaatista jämäkämpää, sekoita kermaan ennen vatkaamista pari ruokalusikallista smetanaa.

Hunajoidut suolakurkut
Kuutioi mieleisesi määrä kunnollisia suolakurkkuja (hapattamalla tehtyjä kurkkuja, ei maustekurkkuja). Sekoita kurkkukuutioiden joukkoon juoksevaa hunajaa makusi mukaan.

Elenan reseptin mukaan tehdyistä blineistä tuli verrattomia: rapsakoita pinnalta, kuohkean kohonneita sisältä.

Blinejä hunajoidulla suolakurkulla, punasipulilla, sienisalaatilla, kananmunalla ja kanamuna-sipulilla.
Kasvissyöjän suosikkeja blinin kumppaneiksi olivat kananmuna, suolakurkku ja sipuli – smetanan kera tietenkin. Merilevästä tehty ”mäti” oli kelvollista, mutta ei herättänyt suurempaa intohimoa.

Blinejä kylmäsavulohella, kirjolohen ja siian mädillä. Mustat mykyt ovat feikkimätiä.
Lihansyöjä nosti täytteistä suosikeikseen hunajaiset suolakurkut, kalan- ja kananmunat sekä sipulin. Jos kylmäsavulohi olisi ollut laadukkaampaa kuin Sokoksen normivalikoimasta löytyvät kalaläpäreet, olisi se ollut kärkikahinoissa vahvasti mukana. Lihansyöjä muisteli vieläkin vesi kielellä joululahjaksi saamaansa kustavilaista kylmäsavulohta...
”Blini on pyöreä kuin antelias aito aurinko. Blini on kaunis ja kuuma, kuuma kuin kaiken lämmittävä aurinko, ja blinille valellaan voisulaa – muistoksi uhreista, jotka on kannettu mahtaville kivijumalille. Blini on auringon, kauniiden päivien, hyvin satojen, täyttyneiden avioliitojen ja terveiden lasten vertauskuva.”Aleksandr Kuprin (1870–1938), Risto ja Ritva Lehmusoksan Venäjän keittiö ‑kirjan mukaan.
Makustelijat