Näytetään tekstit, joissa on tunniste cocktail. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste cocktail. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Grammatolkulla dry martinia

Kaikki tuntevat dry martini -cocktailin. Ainakin nimeltä.

Dry Martinin ainekset.
Dry martinia ei pidä sekoittaa vodka martiniin, jonka fiktiivinen tappaja-agentti James Bond on tehnyt tunnetuksi. Dry martinissa käytetään giniä, ei vodkaa. Bond vaatii martininsa ravistettuna. Dry martini sekoitetaan, ei ravisteta, jäiden seassa. Ravistettaessa juoman kirkas kuulaus samenee jääpalafragmenteista.

Uutiset muuten kertovat, että James Bond on siirtynyt sponsorisyistä olueen…

Kun poikasina tutustuimme innokkaina alkoholijuomien monimuotoiseen ekosysteemiin, yritimme vähäisistä varoistamme huolimatta tutustua myös cocktaileihin. Tiekarttanamme oli Alkon vuonna 1985 julkaisema Juomasekoituksia-kirjanen. Lompakko antoi myötä ehkä yhteen cocktailiin ravintolaillan aikana Joensuun Teatteriravintolan baaritiskillä. Olueen rahaa riitti enemmän, vaihtelevasti siihenkin.

Juoma sekoituksia sisältää juomasekoituksia.
Teatteriravintolassa oli tuolloin mainio baarimestari, joka suostui jorisemaan poikasille eri cocktaileista ja opetti käyttämään dry martinissa sitruunankuoren palaa oliivien sijaan. Ja martinien piti olla kuivia.

Meillä nuorilla ja kiihkeillä natiaisilla kuivuusvaatimus meni tietenkin överiksi. Syntyi dry martini -vitsejä – osin tietenkin muualta bongattuja, kuten Luis Buñuelin elämäkerrasta Viimeinen henkäykseni: vermutti lisätään siten, että annetaan valon langeta vermuttipullon läpi gini-pulloon. Ehkä kuivin näistä kuivista vitseistä oli, että martini tehdään niin, että cocktailia valmistettaessa kaveri soittaa Australiasta ja kuiskaa puhelimessa ”vermutti”…

Tästä vinkkelistä Juomasekoituksia-kirjasessa tarjottu dry martini -ohje tuntui julmalta suomalaisten pilkkaamiselta: 3 osaa giniä ja 2 osaa vermuttia!

Silkkaa pilkkaa!
Koska olen hieman fiksoitunut tarkkaan mittaamiseen, kiinnitin huomiota taannoiseen Michael Ruhlmanin Martini-blogaukseen. Hän rakensi dry martinin vaa’alla. Pakkohan sitä oli kokeilla.

Mittausfetisisteille tiedoksi, että Ruhlman on kirjoittanut mainion Ratio-teoksen. Kirjaa myydään myös iBooks-versiona.

Dry martini Michael Ruhlmanin tapaan (kaksi annosta, Ruhlmanilla yksi)
90 g giniä (huoneenlämpöistä)
18 g kuivaa vermuttia (huoneenlämpöistä)
jäitä
sitruunankuorisuikale (tai oliivi)


Laita jäillä täytetty astia (minulla Boston-shakerin metallinen puolikas) vaa’alle. Nollaa vaaka. Kaada jäiden sekaan 90 grammaa giniä ja 18 grammaa kuivaa vermuttia (yht. 108 grammaa). Kaada nesteet astiaan varovasti, nesteiden tarkka mittaaminen vaa’alla vaatii vakaata kättä.

Sekoita nesteitä jäiden seassa 90 sekuntia (1,5 minuuttia). Tarkoituksena on, että jäistä sulaa hieman makua pehmentävää vettä cocktailiin. Siksi juomien pitää olla huoneenlämpöisiä (huom. avattu vermuttipullo on syytä säilyttää jääkaapissa). Ruhlmanin mukaan jäiden sulamisvettä syntyy kaikkiaan noin 30–40 grammaa.

Mittaa ja sekoita. Älä ravista!
Siivilöi juoma kahteen cocktail-lasiin, joita olet pitänyt pakastimessa ainakin tunnin. Leikkaa sitruunan kuoresta kaksi suikaletta. Purista sitruunankuorta taittamalla hieman sitruunaöljyä juomien päälle ja heivauta suikaleet juomien sekaan.

Ai että oli hyvä dry martini! Rapsakka, mutta ei snapsimaisen ärhäkkä.

Rapsakan maukas.
Jos vaakaa ei keittiöstä jostain syystä löydy, voi epätarkka ihminen käyttää myös volyymimittoja. 10 grammaa vettä on tilavuusmitaltaan jotakuinkin 1 senttilitra. Dry martinin ainesosat ovat sen verran kuivia, eli vähäsokerisia, että ne painanevat suunnilleen saman verran kuin vesikin. Siis jos et halua olla tarkkana vaan tehdä cocktailisi sinnepäin, voit käyttää kahteen dry martiniin 9 senttiä giniä ja 1,8 senttiä kuivaa vermuttia.

Iloisia mittajaisia.

Tero

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Aperitiiviksi katkeroinen Negroni

Tunnustettakoon heti alkuun, etten askartele cocktaileja kotona alituiseen. Perusvermeet kyllä löytyvät, kuten shakeri ja muutamia cocktaillaseja. Kaappikin on alkoholijuomia täynnään, mutta kotona ei tule alkoholia juurikaan käytettyä. Ja kun makustelijoiden lakto-ovokaan ei enää työskentele Joensuun ylioppilaslehden päätoimittaja, eivät lehden tappajaisetkaan poista kotikaapeista kaikkia tuliaiskuriositeetteja.


Negroni-cocktail alkoi kiinnostamaan, koska siihen jostain syystä törmää tätä nykyä alituiseen ulkomaisissa ruokablogeissa. Liekö syynä se, että esimerkiksi Anthony Bourdain on kertonut useissa yhteyksissä sen olevan suosikki-cocktailejaan.

Negroni on simppeli. Sen ainekset ovat gini, punainen vermutti ja Campari. Kaikkia yhtä paljon. Koristeeksi voi laittaa appelsiininkuorisuikaleen.

Camparia, giniä ja punaista vermuttia. Kaikkia yhtä paljon. Se on Negroni.

Negroni (yksi annos)
2 cl punaista vermuttia
2 cl giniä
2 cl Camparia
viipale appelsiininkuorta tai appelsiiniviipale


Sekoita ainekset jäiden kanssa shakerissä (iso tuoppikin käy). Siivilöi grogilasiin. Lisää jäitä ja appelsiininkuorisuikale (tai appelsiiniviipale lasin reunaan).

Negronin maku sopii hyvin aperitiiviksi. Se on ruokahalua kiihottavan katkeroinen ja mausteisen rapsakka.

Makustelijoiden lakto-ovolle maku muistutti liikaa lääkettä, mutta minulle maistui. Camparin ja vermutin yrtti- ja maustevalikoima on kieltämättä niin laaja, että yskänlääkemielleyhtymä on mahdollinen.
Jääpalat katkerassa kylvyssä.
Olen pitkäaikainen katkeroiden ystävä. Muistaakseni jo hyvin nuorena poikana tuli kaverini P. K.:n kanssa maistettua tuolloisen Alkon tuotevalikoiman kaikki katkerot läpi. Sittemmin katkerokulutus on vähentynyt.

Lempikatkerodrinkkini taitaa tosin edelleenkin olla ”asuntosäästäjän cocktail”: Carillo jäävedellä.

Tero

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Pääsiäisen kuitujuoma – Mämmi-lumumba

Visioimme pääsiäisen alla töissä pilke silmäkulmassa, mihin kaikkeen mämmiä voisi käyttää. Mämmiä syödään perinteisesti maidon (tai kerman tai kerma-maidon) ja sokerin kanssa.

Mieleeni pätkähti Lumumba. Lumumba-drinkkiin käytetään konjakkia, kermaa ja kaakaota. Lumumbasta on toki useita erilaisia versioita. Jotkut ovat lämpimiä, jotkut kylmiä. Toisiin laitetaan tummaa rommia ja käytetäänpä kaakaolikööriäkin eräissä versioissa. ”Lumumban” ytimen voi kuitenkin tiivistää kolmeen ainesosaan: tiukkaa viinaa, kermaa, kaakaota.

Shake, baby, shake! (Suom. huom: Ravista, vauva, ravista!)

Pääsiäisen kunniaksi korvaamme kaakaon mämmillä. Eduskuntavaalitulos pakotti käyttämään konjakin tilalla Jaloviinaa.

Mämmi-lumumba
4 cl jaloviinaa
1 rkl (15 ml) mämmiä
1 rkl (15 ml) tomusokeria
6 cl kermaa
jäitä
Coctail-ravistin


Laita ravistimeen jaloviina ja mämmi. Sekoita aineksia lusikalla kunnes mämmi liukenee jaloviinaan. Lisää tomusokeri, kerma ja runsaasti jäitä. Ravista niin, että allit irtoavat. Lopeta ravistelu, kun tunnet näpeissäsi ravistimen kylmenneen.

Siivilöi juoma jäähdytettyyn cocktaillasiin.

Mämmi-lumumba x 2.

Ovela juoma. Jaloviinan viinaisuus pyrkii veikeästi läpi. Ehkä kerman ja sokerin määrää voisi vähän lisätä (alkoholiahan ei vähennetä…).

Törmäsin englanninkielisessä Wikipediassa väitteeseen, jonka mukaan aikoinaan mämmiä syötiin paastoruokana ja sen ajateltiin toimivan kropan ”puhdistajana” laksatiivisten ominaisuuksiensa vuoksi. Mämmi onkin runsaskuituista, joten Mämmi-lumumba on terveysjuoma!

Kuituja.

Jos pelkällä aktiivisella vatsan toiminnalla ei pääse pääsiäistunnelmaan, aina voi Mämmi-lumumban nautinnan yhteydessä perehtyä Patrice Lumumban elämään.

Tero