Sitruuna–persilja–voikastike pastalle

Makumatkalla Italiaan.

Saku Tuomen, Tuukka Kosken ja Kimmo Kivilahden Aglio & olio (2010) on kyllä paras inspiraation lähde pastasoosien tekoon. Vaikka ei tekisi mitään yksittäistä kirjan ohjetta, niin jo pelkästään teoksen lueskelu saa innostumaan yksinkertaisen, vain muutamaa raaka-ainetta sisältävän pastaruoan tekoon. Niin tälläkin kertaa, vaikka tuli myös googleteltua ja törmättyä HS:n ruokablogeissa Eeva Kolun (Kauhaa ja rakkautta) ohjeeseen voisesta persilja-sitruunapastasta.

Lopputuloksena syntyi jälleen modausversio sitruunapastasta, ei originaali eikä originelli, mutta hurjan hyvä. Luulenkin, että kaikki pastaversiot on maailmassa tehty, kisa parhaimpien välillä käydäänkin pikemmin raaka-aineiden tuoreudessa ja käsittelytaidoissa.

Makustelijat eivät väitä olevansa pastamestareita, mutta ilmeisesti sen verran vaatimatonta on pastaruokien taso paikallisissa ravintoloissa, että mikäli aikoo syödä hyvää pastaa, se kannattaa tehdä kotona. Jo vuosia sitten edesmennyttä joensuulaista pastapaikkaa Caffe Deliziaa on edelleen ikävä. Helsingissä hyvään pasta-annokseen on ravintolassa törmännyt ani harvoin. Jos jollakulla on vinkkejä hyvistä pastapaikoista, niin saapi kernaasti antaa.

Ohje on suuntaa-antava; mikäli voin määrä hirvittää, käytä vähemmän tai mikäli haluat vaikkapa enemmän valkosipulia, käytä enemmän. Tämä kastike on muuten nopeatekoinen, se valmistuu samalla kun keität pastan. Esivalmistelut kannattaa siis tehdä ennen kuin ryhtyy keittämään pastaa.

Sitruuna–persilja–voikastike pastalle
100 g voita
1–2 valkosipulinkynttä
1 sitruuna
reilusti persiljaa
mustapippuria
suolaa
parmesaania


 
Kuori ja pilko valkosipulinkynnet, raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Silppua persilja. Persiljaa tulee käyttää todella runsaasti, sillä se ei ole tässä mauste, vaan tärkeä raaka-aine.

Laita voi pannulle ja freesaa valkosipulinkynsiä noin minuutin ajan. Valkosipulia ei ole tarkoitus kärtsätä, joten pidä lieden lämpö kohtuullisena. Lisää raastettu sitruunankuori ja anna hautua noin minuutin. Lisää persiljasilpusta suurin osa, mutta jätä pieni määrä käytettäväksi tuoreeltaan pasta-annosten päällä. Anna jälleen hautua minuutin tai pari. Lisää sitruunamehusta ensin noin puolet ja maista soosin sitruunaisuus. Mikäli mielit lisää happamuutta, lisää kaikin mokomin loputkin mehusta. Mausta soosi mustapippurilla ja suolalla.

Lisää keitetty pasta joukkoon, sekoita nopeasti ja jaa annokset lautasille. Ripota annoksen päälle tuoretta persiljasilppua ja raastettua parmesaania tahi muuta vastaavaa kovaa, maukasta juustoa. Syö oitis.

Tämä määrä kastiketta käytettiin kuivapainoltaan 300 grammaan spagettia.

Sitruuna–persilja–voipastaa. Hyvän mielen ruokaa.

Pastasta tuli todella herkullista. Miten voi sitruuna olla samalla niin nautinnollisen pirteää että makuhermoja lempeästi kutittelevaa? Se on kuin itse kevät – aurinkoinen ja virkeä.

Jos muutoinkin pidät sitruunaisista pastoista, niin katso myös sitruunainen kesäkurpitsapasta ja sitruunapasta – spagetti con limone, per favore.

Riitta

Video: Tero

Ahneen pihtarin* kesäkurpitsapasta

Pannun lämmössä.

Kesäkurpitsa on oikein hyvää, mutta ei minun sitä erityisesti juuri nyt tehnyt mieli. Vaan pakko siitä oli vääntää ruokaa viikonloppuna. Viikolla olin näet käynyt pensasmustikassa Iso-Hiiden kartanolla Turengissa. Sen verran tyyriiltä tuntuivat pensasmustikat itse poimittuinakin, että kun kassan vieressä oli tarjolla kesäkurpitsoita ilmaiseksi, niin otettava oli. Otin kaksi suurta ja muodoltaan mahdottoman muhkeaa kesäkurpitsaa. Toinen on vielä käyttämättä, toivottavasti se ei ehdi mennä huonoksi.

Pilppua silppua.

Maultaan mieto kesäkurpitsa sopii monenlaisiin ruokiin: gratiineihin, wokkeihin, spydäreihin, siitä voi tehdä keittoa, ym. Nyt teki mieli pastaa, mikä lie hillitön hiilarivaje tai himo kehossa. Karppaajat voivat pitää ruokavalionsa ihan keskenänsä, minä pidän hiilareista.

Saku Tuomisen, Tuukka Kosken ja Kimmo Kivilahden Aglio & Olio – Yksinkertaisen pasta A & O opastaa loistavasti pastaruokien tekoon ja omien sovellusten kokeiluihin. Perusviesti on yksinkertainen: muutamalla raaka-aineella pärjää hyvin. Sellainen viesti on mukava.

Ohje on oma sovellukseni, mutta sen vaikutteet ovat Aglio & Oliosta.

Tällaiselta soosi näyttää hetkeä ennen kuin se saa pastan kylkeensä.

Ahneen pihtarin kesäkurpitsapasta
kesäkurpitsaa (mieluiten ilmaista!)
persiljaa
salottisipulia (muukin käy)
valkosipulia
suolaa
mustapippuria
voita ja öljyä (esim. maultaan neutraalia maapähkinäöljyä)
Parmesaania
Pastaa, esim. spagetti käy hyvin

Tarkkoja mittoja ei ole antaa, tein näppituntumalta. Kahden ahneen syöjän pastaan käytin yhden ison kesäkurpitsan, pari pienehköä salottisipulia, silputtua persiljaa parisen desiä (tai ehkä vähän enemmän) ja kaksi valkosipulinkynttä.

Tee ensin mise en place. Mittaa haluamasi määrä pastaa valmiiksi, minä käytin tällä kerralla spagettia.  Meillä menee à 150 g kuivapastaa henkilöä kohden (juu se on paljon ja näkyy kropassa). Älä keitä vielä. Huuhtaise kesäkurpitsa ja pilko se paloiksi. Pilko myös sipuli ja valkosipuli. Silppua persilja.

Laita pannulle voita ja öljyä. Molempia siksi, että voi antaa makua ja öljy kestää kovempaa paistolämpötilaa. Yhdessä ne muodostavat erinomaisen mixin paistamiseen. Laita ensin pannulle kesäkurpitsat ja anna niiden rauhassa paistua 10–15 minuuttia. Tällä välin voit keittää veden kiehuvaksi pastan keittämistä varten ja raastaa parmesaanin. Lisää sipulin ja valkosipulin palat pannulle ja pasta kiehuvaan veteen.

Jatka kesäkurpitsaseoksen paistamista pari minuuttia ja lisää suurin osa persiljasilpusta. Jätä osa persiljasta laitettavaksi tuoreeltaan pasta-annoksen päälle. Anna kesäkurpitsan edelleen tekeytyä pannulla joitakin minuutteja ja muussaa seosta puuhaarukalla tai perunasurvimella niin, että osa kurpitsoista soosiutuu, mutta sekaan jää paloja pureksittavaksi. Tämä ei ole niin tarkkaa, että tarvitsisi käyttää yhtään järeämpiä keinoja. Mausta suolalla ja mustapippurilla.

Ready, steady, eat!

Noudata pastan keittoaikaa, niin siitä tulee kivasti hammastuntuinen. Huljauta pasta lävikössä ja sitten pannulle kesäkurpitsasoosin sekaan. Nostele kesäkurpitsapasta annoksiksi lautasille, ripsauta persiljaa ja parmesaaniraastetta päälle.

Lopputuloksena oli lempeä, melko mieto, mutta maukas ruoka, joka maistui myös perheen lihansyöjälle.

Riitta

* Ahne pihtari = henkilö joka ottaa kun ilmaiseksi saa, vaikkei tarvetta – edes lähitulevaisuudessa – olisi.

Tattiloita!

Purkki poikineen.

Posti toi terveiset Pohjois-Karjalasta. Lähes kaksi kiloa kuivattua tattia! Etelän hunsvotteja on taas palveltu nolostuttavan hienosti. Kuusikymppiset harrastajasienestäjät ovat ravanneet päiväkausia metsissä ja kuivanneet yösydämet läpeensä sieniä. Nöyrät kiitokset itään.

Nätti myös lähikuvassa.

Nyt on pitkä syksy ja osa kevättä aikaa tehdä tattiruokia: tattipastaa, tattirisottoa, tattikastiketta, tatti-ihan mitä tahansa.

Ja ei kun persiljan, voin ja valkosipulin ostoon…

Makustelijat