sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Presidentinvaalikahvit: kakkoskierroksen toscakakku

Pala toscakakkua. Tai kaksi!
Odotettu toinen kierros presidentinvaaleissa on käynnissä. Äänestyspaikallamme Teatterikorkeakoululla kävi iltapäivällä tasainen ihmisvirta, ei ollut jonoa, mutta ei tyhjääkään. Kun oma osuus demokratian toteuttamisessa oli jälleen kerran asiallisesti hoidettu, oli aika suunnata kotiin vaalikahveille.

Sulata, älä keitä.
Vaalien kahvileiväksi valikoitui tällä kerralla klassikkokakku, toscakakku. Se on melko yksinkertainen, mutta herkullinen leivonnainen. Valmistamisessa jännitysmomentti on tietysti siinä vaiheessa, kun lähes kypsän kakkupohjan päälle lisätään kuorrutus. Solahtaako kuorrutus läpi vai saako sen levittymään kauniisti kakun pinnalle?

Kriittinen vaihe. Kakku ei saa mennä rikki, eikä kuorrutus jäähtyä liikaa.
Olen käyttänyt samaa reseptiä varmaan reilut parikymmentä vuotta. Se on peräisin jostain aikakausilehdestä, mutta en muista mistä. Sen verran olen fiksannut reseptiä, että teen kuorrutusta puolitoistakertaisen määrän alkuperäiseen ohjeeseen verrattuna. Kun kuorrutusta on reilusti, se on helpompi levittää. Sitä paitsi toscakuorrutus on tajuttoman hyvää.

Takaisin uuniin siitä.
Toscakakku
2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
2 rkl nestettä (joko maitoa, kermaa, appelsiinimehua tai vaikka mantelilikööriä)
100 g voita


kuorrutus
75 g voita
¾ dl sokeria
75 g mantelilastuja
1,5 rkl vehnäjauhoja
1,5 rkl nestettä (joko maitoa, kermaa, appelsiinimehua tai vaikka mantelilikööriä)

voita ja korppujauhoja (vuoan voiteluun tai vaihtoehtoisesti leivinpaperia kakkuvuokaan)

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe ja lisää nesteen kanssa taikinaan. Sekoita joukkoon sulatettu, jäähtynyt voi.

Levitä taikina vuokaan (halkaisija 20–24 cm). Paista pohja 175 asteessa 25–30 minuuttia.

Sulata kattilassa voi. Lisää sokeri, vehnäjauhot, neste ja mantelilastut. – Tai oio ja laita kaikki ainekset kattilaan, sekoita varovaisesti kunnes voi sulaa. Levitä kuorrutus puolikypsän kakun päälle. Varo rikkomasta pintaa. Jatka paistamista vielä 10–18 minuuttia, kunnes pinta saa kullanruskean värin.


Toscakakku. Vaatimaton vain näöltään.
Toscakakusta tuli niin namia, että mies vetää jo kolmatta tai neljättä palaa. Mikäs tässä on illan vaalituloslähetyksiä odotellessa – paitsi että jännittää kyllä.

Riitta

Aikaisemmat vaalikahviblogaukset:
Presidentivaalikahvit karamellikakun kera
Kansanvalta jyrähtää ja keittää vaalikahvit

perjantai 3. helmikuuta 2012

And Now for Something Completely Different: munamaidoton liha-makaronilaatikko

Lihaliemikuutiot ovat saatanasta. Poikkeus, joka vahvistaa säännön on liha-makaronilaatikko, koska smegmalaatikko on vielä enemmän saatanasta. VAROITUS!: Jos et sattumoisin tiedä mitä smegma tarkoittaa, älä googleta! Vastaan tulee rumia kuvia.

Money shot.
Myönnän, että tämä oli jyrkästi sanottu. Mutta ihmisellä pitää olla ainakin muutamia ihmisiän kestäviä päähänpinttymiä ja minun päähänpinttymiini kuuluu vakaa käsitys siitä, että munamaito pilaa liha-makaronilaatikon. Olen pienestä pitäen tehnyt makaronilaatikon kuutioista tehtävään lihaliemeen ja niin tulen tekemään niin pitkään kuin henki pihisee.

Kunnollisella lihaliemellä laatikosta tulisi aivan varmasti parempaa, mutta päähänpinttymät ovat päähänpinttymiä. Kun näin on aina tehty, tehdään edelleenkin. Sitä paitsi lihaliemikuutioiden käyttäminen on varsin pieni synti verrattuna siihen, miten makaronia tässä suomalaisessa klassikkoruuassa kohdellaan. Makaronit kypsennetään umpikypsiksi. Niin kypsiksi, että tähän ruokaan voi käyttää hyvällä omallatunnolla vaikka sitten sitä ”parasta” eli Myllyn muka parasta makaronia.

Liha-makaronilaatikko lihaliemeen
sipulia (maun mukaan, kenties kaksi pientä tai yksi iso)
500 g makaronia
400 g jauhelihaa (sika-nautaa tai nauta-sikaa)
mustapippuria
(valkosipulia)
1 lihaliemikuutio
vettä
voita

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.

Jauheliha paistuu.
Pilko sipuli silpuksi. Freesaa sipulia paistinpannulla runsaahkossa voissa. Lisää jauheliha ja myllytä mustapippuria runsaasti sekaan. Paista kypsäksi. Jos haluat hifistellä, pilko paistamisen loppuvaiheessa valkosipulia ja lisää se jauheliha–sipulimassan joukkoon. Kun valkosipuli alkaa tuoksua voimakkaasti, ota pannu pois liedeltä.

Kaada jauhelihaseos uunivuokaan ja sekoita seokseen makaronit. Murustele lihaliemikuutio liha-makaronilaatikkomassan sekaan. Lisää uunivuokaan niin paljon vettä, että laatikkomassa peittyy suht reippaasti. Hyvä kikka on käyttää osana haudutusnestettä äsken käytetyn paistinpannun huuhteluvettä. Laita muutamia voinokareita laatikon päälle.

Liha-makaronilaatikko matkalla uuniin.
Peitä vuoka tiiviisti foliolla (kiiltävä puoli alaspäin) ja laita uuniin. Kypsennä laatikkoa uunissa 225 asteessa 60 minuuttia.

Uunista ulos. Joka väittää tämän näyttävän herkulliselta, valehtelee.
Nauti kunnollisen ketsupin kera. Siis Heinzin, ei minkään mansikkahillon, elleivät vi**umaiset kakarat johonkin Ilonaan pakota. Vaikka ketsuppi onkin suomalaisten suosituin hapanimeläkastike, siinäkin kannattaa käyttää parasta.

Tämä liha-makaronilaatikko tuo minulle muistumia lapsuuden yksinkertaisista ajoista, jolloin kaikki maistui joko ruskealta kastikkeelta tai ketsupilta – tai ketsupilla maustetulta ruskealta kastikkeelta.

Eikö näytäkin paremmalta ketsupilla?
Mikäli liha-makaronilaatikkoa jää tähteeksi, se maistuu verrattomalta voissa paistettuna vaikka seuraavana päivänä. Mikäpä ei.

Tero