Blinit eli linnit

Blinit yhdistyvät mielissämme hyvään seuraan ja mukavan kohtuuttomaan alkoholin käyttöön. Muistelemme kaiholla joensuulaista bliniseuraa (kiitos Heli ja Mikko). Blini-ilta saattoi päättyä vasta aamulla kuuden–seitsemän aikaan, missä vaiheessa miesväki vapautui laulamaan, vaikkei sanoja tarkkaan muistanutkaan.

Blinit ovat niitä ruokalajeja, joista pitävillä on hyvinkin vakaat ja vankkumattomat käsitykset siitä, millaisia blinien on ehdottomasti oltava. Joku kannattaa paksuja, joku ohuita, joku taistelee viimeiseen asti siitä, että blinit on paistettava 12 cm:n blinipannussa. Väittävätpä jotkut, että venäläiset kutsuvat blineiksi suuria ohuita vehnälettuja ja tattarilettuja jollain ihan toisella nimellä. Hs.fi tarjoaa parikymmentä erilaista blinireseptiä.

Makustelijat ovat blinirelativisteja – emme ota kantaa.

Tällä kertaa päädyimme halkaisijaltaan pieniin blineihin ja UPO:n valurautaiseen lettupannuun. Pannu on ostettu Joensuun Penttilän kierrätystorilta markalla (nyk. noin 17 senttiä). Pannu oli ostettaessa törkeän ruosteinen ja ikiaikaisen tahmaisen rasvan peittämä. Teräsvillakäsittelyn ja rasvapolton jälkeen pannu oli kuin uusi ja kunnollisella huollolla se kestää ikuisuuden.

Blinit paistuvat tulikuumalla valuraudalla pika pikaa.

Blinireseptin saimme Elena Gorschkow-Salonrannalta, jonka erinomaisia blinejä maistelimme pari vuotta sitten. Hänellä blinien syönti liittyy kiinteästi laskiaiskauteen, joka edeltää ortodoksien pääsiäispaastoa. Elena muuten kuuluu ohuiden blinien koulukuntaan. Resepti on tullut hänen sukunsa mukana vallankumouksen aikoihin Suomeen. Respektit.

Blinit
(4:lle hengelle, 2:lle todella nälkäiselle ja itsetuhoiselle)
8 dl lämmintä maitoa
50 g hiivaa

1/2 tl suolaa

4 1/2 dl vehnäjauhoja

1 1/2 dl tattarijauhoja
4 kananmunan keltuaista
4 kananmunan valkuaista
4 rkl voisulaa (käytimme kirkastettua voita)
voita paistamiseen (käytimme kirkastettua)

1. Hiero hiiva ja suola keskenään nestemäiseksi ja lisää lämmin maito.
2. Lisää puolet jauhoista (mielellään siivilöitynä) ja anna taikinan nousta tunnin verran lämpöisessä paikassa pyyhkeen alla.
3. Sekoita munankeltuaiset, voisula ja loput jauhoista taikinaan ja anna taikinan nousta uudelleen tunnin verran.
4. Vatkaa munanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sekoita taikinaan varovaisesti käännellen. Anna taikinan kohota jälleen tunti. Kun tunti on kulunut, blinit ovat valmiita paistettavaksi.
5. Paista blinit kirkastetussa voissa, Elena on käyttänyt onnistuneesti meijerivoita suoraan paketista. Jos et halua tehdä kirkastettua voita itse, etnokaupoissa myydään intialaisten käyttämää ghiitä, joka käytännössä on kirkastettua voita.


Olennaista blinien paistamisen onnistumiselle on todella kuuma pannu, johon laitetaan rohkeasti rasvaa. Etenkin paksuja blinejä on myös tapana valella paistamisen aikana kirkastetulla voilla.

Lisukkeita voi olla monenlaisia, mutta smetanaa on aina oltava. Meille maistuvat tällä kertaa nämä:

Herkkua on siinä monenlaista.

Smetanaa
Hunajoituja suolakurkkuja
Kuutioitua keitettyä kananmunaa
Kylmäsavulohta
Mätiä (kirjolohi, siika ja levästä tehtyä feikkimätiä vegelle)
Sienisalaattia
Punasipulia

Sienisalaatti
5 dl suolasieniä
1 pieni sipuli (2 salottisipulia, jos tavallinen sipuli tuntuu liian ärhäkältä)
1 dl kuohukermaa
(2 rkl smetanaa)
Musta- tai valkopippuria myllystä

1. Liota suolasienet ja valuta sienet hyvin. Liotusajasta ei voi antaa tarkkaa ohjetta, koska kotona suolatut sienet saattavat olla hyvinkin erilaisia suolapitoisuudeltaan. Maista sieniä liotuksen ainana, niin tiedät varmasti, milloin suolat ovat kohdallaan. Suolasienet voi myös ryöpätä.
2. Pilko sienet ja sipuli salaattikokoon. Pieneksi.
3. Kastike: Vatkaa kermavaahto pehmeäksi vaahdoksi. Mausta kermavaahto pippurilla ja sekoita sienet sekaan. Jos haluat sienisalaatista jämäkämpää, sekoita kermaan ennen vatkaamista pari ruokalusikallista smetanaa.

Hunajoidut suolakurkut
Kuutioi mieleisesi määrä kunnollisia suolakurkkuja (hapattamalla tehtyjä kurkkuja, ei maustekurkkuja). Sekoita kurkkukuutioiden joukkoon juoksevaa hunajaa makusi mukaan.

Elenan reseptin mukaan tehdyistä blineistä tuli verrattomia: rapsakoita pinnalta, kuohkean kohonneita sisältä.

Blinejä hunajoidulla suolakurkulla, punasipulilla, sienisalaatilla, kananmunalla ja kanamuna-sipulilla.

Kasvissyöjän suosikkeja blinin kumppaneiksi olivat kananmuna, suolakurkku ja sipuli – smetanan kera tietenkin. Merilevästä tehty ”mäti” oli kelvollista, mutta ei herättänyt suurempaa intohimoa.

Blinejä kylmäsavulohella, kirjolohen ja siian mädillä. Mustat mykyt ovat feikkimätiä.

Lihansyöjä nosti täytteistä suosikeikseen hunajaiset suolakurkut, kalan- ja kananmunat sekä sipulin. Jos kylmäsavulohi olisi ollut laadukkaampaa kuin Sokoksen normivalikoimasta löytyvät kalaläpäreet, olisi se ollut kärkikahinoissa vahvasti mukana. Lihansyöjä muisteli vieläkin vesi kielellä joululahjaksi saamaansa kustavilaista kylmäsavulohta...

”Blini on pyöreä kuin antelias aito aurinko. Blini on kaunis ja kuuma, kuuma kuin kaiken lämmittävä aurinko, ja blinille valellaan voisulaa – muistoksi uhreista, jotka on kannettu mahtaville kivijumalille. Blini on auringon, kauniiden päivien, hyvin satojen, täyttyneiden avioliitojen ja terveiden lasten vertauskuva.” – Aleksandr Kuprin (1870–1938), Risto ja Ritva Lehmusoksan Venäjän keittiö ‑kirjan mukaan.

Makustelijat

Pelmenit Pelmenissä

Pelmenit, Kustaankatu 7, Helsinki

Tutustuin pelmeneihin ensimmäistä kertaa lukemalla. Markku Rautosen Seepra-sarjassa 70-luvun loppupuolella ilmestynyt Valkosipuliherkut-kirja vei syvälle valkosipulin maailmaan ja pelmenit vaikuttivat eksoottisilta ja herkullisilta. Maistamaan niitä pääsin vasta 80-luvun loppupuolella Joensuun Sokoksen pakastealtaasta. Vaikutelma oli pahvinen.

Kallion Pelmenit-ravintolan annokset ovat jotain ihan muuta. Sen pelmenejä pitää ystävämme Kotiryssä Helsingin parhaina.

Pelmenit ovat tietenkin useiden asiakkaiden ykkösvalinta, mutta ravintolan lyhyellä listalla on muutakin. Ravintola tarjoaa husmanskostia venäläisittäin. Paikan interiööri on riemastuttavan 70-lukulainen ja hinnat ovat kohdallaan.

Kuin mummolassa 70-luvulla

Olemme käyneet ravintolassa pari kertaa ja kasvissyöjäpuolisoni on ihastunut paikan täytettyihin kasvisohukaisiin, jotka on paistettu voissa. Täytteenä on pääosin kaalista ja perunasta koostuva muussi. Jos osaatte kuvitella kaalin ja perunan lempeän tasapainoisen liiton, niin tässä se on. Lisukkeena on, kuten useimmissa Pelmenit-ravintolan annoksissa, smetana, hapankurkkua ja Adjika-tyyppistä mausteista tahnaa.

Täytetyt ohukaiset

Pelmeneiden täytteet vaihtelevat. Tavallisesti tarjolla on ainakin siperialaisia (jauhelihatäyte) ja kookkaita Tsaarin pelmeneitä, joiden täytteenä on kuutioitua naudan, lampaan ja broilerin lihaa. Kasvispelmeneitäkin kuulema on, mutta kummallakaan vierailulla niitä ei ole ollut tarjolla.

Siperialaiset pelmenit tarjoillaan reippaan voiviipaleen päällä ja päälle ripotellaan kuivattua tilliä. Tsaarin pelmenit saapuvat maukkaassa liemessä juustokuorrutuksella. Smetana luonnollisena lisukkeena.

Tsaarin pelmenit

Kaikkien annosten ulkonäkö on sympaattisen kotoinen, eikä voissa ja smetanassa todellakaan säästellä. Annokset ovat todella täyttäviä. Sikäli harmi, että jälkiruokaosastoakin tekisi joskus mieli kokeilla.

Pelmenit-ravintolan ruoka tuo turvallisen lempeän olon. Jo pelkästään yleisen järjestyksen ja maailmanrauhan edistämiseksi tällaisia ravintoloita pitäisi olla joka puolella Suomea.

Tero