Yksinoikeudella! Makustelijoiden yksivuotishaastattelu

Yksivuotisleivos.

No, miltä nyt tuntuu kun Makustelijat-blogi täyttää vuoden?

R: No, meinasi tämäkin synttäripäivä mennä huomaamatta ohi. Joskus hämmästyttää, miten nopeasti aika vierähtää. Olen iloinen siitä, että blogia tulee kirjoitettua ja aiheita mietittyä ahkerasti.

T: Oudolta, kai. Yllättävän nopeasti aika kuluu.


Tuliko blogista sellainen, kuin aloittaessanne kuvittelitte?

R: Mikä kysymys! En totta puhuen tiennyt, mitä odottaa. Taisin unelmoida, että ehtisimme, jaksaisimme ja viitsisimme kirjoittaa jopa enemmän. Kun kaksi ei-nörttiä kirjoittaa blogia, niin ehkä jotain jää paitsi teknisimmistä hienouksista. Emme kumpikaan ole myöskään valokuvaajia. Joskus harmittaa, kun kuvista ei saa niin hienoja kuin haluaisi. Vahvuutemme taitaa olla ensinnä kirjoittamisessa ja vasta toiseksi viimeiseksi tai viimeiseksi kuvaamisessa. Onneksi toisinaan tulee sellaisia räpsäyksiä, että yllättää itsensä oikein myönteisesti. Ajatuksena oli kirjoittaa enemmän myös ruokakulttuurista kuin mitä on tullut tehtyä. Ei ollut tarkoitus, että Makustelijoista tulisi pelkkä reseptiblogi. Keski-ikäisen ruokamuistoissa on kuitenkin onneksi mistä ammentaa taustaa myös ruokaohjeille.

T: Ei oikeastaan. Ajattelimme kirjoittaa jotain näppärää ruokakulttuurista ja kivoista ruuanhankkimispaikoista, mutta aika pitkälle reseptiblogi Makustelijoista sitten kuitenkin tuli. Jotain yritystä ruokamuistoihin ja sen sellaisen lätinään on onneksi kuitenkin ollut. Aika ei vain taida riittää varsinaiseen ruokakulttuuriblogiin, koska se kuitenkin vaatisi melkoista tiedonhankintaa. Eipä silti, on blogin varjolla tullut pari kirjaa ostettua...


Mikä blogaus olisi saanut jäädä julkaisematta?

R: Jotain on jäänyt julkaisemattakin. Siis silloin kun juttu on jäänyt junnaamaan, siitä on ollut tulossa puiseva. Jokainen julkaistu juttu on työvoitto. Hmm, ehkä tämä juttu olisi voinut jäädä julkaisematta.

T: Ei oikeastaan mikään, ellei sitten sellainen hassuttelu kuin mämmilumumba. Toisaalta, voisi noita hassutteluja kirjoittaa useamminkin, joten antaa sen mämmilumumban olla blogissa edelleen. Periaatteessa, jos kirjoittaja on taitava, mikään aihe ei ole tylsä tai turha. Monta juttua on jäänyt julkaisemattakin: liekitetyt munuaiset menivät pieleen (vika oli huonoissa munuaisissa) ja joistakin muistakin poskelleen menneistä ruokakokeiluista olen tarkoituksella jättänyt blogaamatta. Niitä on aika yllättävän monta. Useasta kirjastakin on pitänyt kirjoittaa, mutta niin vain on jäänyt lukemisen jälkeen kirjoittamatta.


Miten kehittelet aiheita?

R: Aika usein olen etsiskellyt aiheita muistoistani. Ruoasta, erilaisista ruokalajeista, ravintoloista, matkoilta ja vaikka mistä on itse kullakin paljon kokemuksia, kyllä sieltä löytyy ammennettavaa. Aiheita tulee myös vastaan, ei ehkä joka päivä, mutta taajaan.

T: Miten milloinkin. Joku ruoka tai ilmiö alkaa mietityttämään ja sitten siitä vain kirjoittaa. Toisinaan pitää vähän tutkiskellakin teemaa. Näkökulman hakeminen on vaikeinta, sitä kun kuvittelee, että jotakuta voisi kiinnostaa uudet ja oudohkot vinkkelit. Joskus siinä onnistuu, tavallisesti ei.


Mikä blogaamisessa on hauskinta, mikä tylsintä?

R: Hauskinta on silloin kun onnistuu omasta mielestään olemaan erityisen säkenöivä, hauska ja viihdyttävä. Niitä hetkiä on aika vähän. Useimmiten olen joko “melko tyytyväinen” tai “no, se on ihan ok”. Kiihottavinta on julkaisemisen hetki, jes siellä on! Tylsintä on jos kuvat jäävät surkeiksi. Sellaistakin on sattunut. Vilpittömästi, kiitollisinta on, että voi luetuttaa tekstinsä ennen julkaisua toisella ja saada kommentteja.

T: Hauskinta on kun blogaukseen saa omasta mielestään jonkun veikeän näkökulman. Ja on tyytyväinen tekstiin ja kuviin. Omiin juttuihini olen harvoin tyytyväinen, jotkut sentään ovat tuoneet kohtuutontakin mielihyvää. Reseptien kirjoittaminen on tylsää. Kieliasun tarkastaminen Kielikellon ruokanumeroista ja Gastronomian sanakirjasta on hauskaa. Meistä ei ole yhdessäkirjoittajiksi - eikä yhdessä ruuanlaittajiksi - mutta blogijuttuja on mukava editoida yhdessä.


Onko tullut yllätyksiä?

R: Teron juttu ternimaidosta tehdystä uunijuustosta on ollut meidän mittakaavassamme hillittömän suosittu. Olen iloinen jutun suosiosta, mutta hämmästynyt siitä, kuinka paljon voi ternimaito kiinnostaa. Eihän se uunijuusto ole edes kummoisen makuista.

T: Riitan kehittämät otsikot ovat yllättävän yllättäviä. Facebookin vaikutus on myös ollut yllättävä, se on tuonut lisää käyntejä blogiin. Twitterin vaikutus ei ollut yllätys: sillä ei ole vaikutusta.


Lukeeko teidän blogia kukaan?

R: Kukaan lukee. On lukijoita, mikä on hienoa.

T: Aina joku. Kävijämäärät ovat parin viime kuukauden aikana kasvaneet meidän mittakaavassa yllättävän paljon. Pekonihillo toi lisää käyntejä, kun muutama Makustelijoita merkittävästi suositumpi blogi linkkasi sen ja toinen yllättävä kävijämäärien nostaja on ollut viime syksyinen tattipastaresepti, joka on ollut suosittu vasta tänä syksynä. Mutta eipä nämä meidän jorinat kovin montaa lukijaa kiinnosta. Hyviä ruokablogeja on niin paljon, että vain harvat saavat paljon vakiolukijoita.

Muistiinpanoja on joka puolella. Harvasta saa selvää.

Mitkä ovat suosituimmat blogaukset?

R: Uunijuusto ternimaidosta ihan omilla lukijaluvuillaan. Jalluvanukkaat eli janukkaat on ollut yhtäkkiä yllättävässä nosteessa tämän syksyn aikana.

T: Uunijuusto ternimaidosta on edelleenkin luetuin ja hakukoneilla haetuin juttu. Hämmentävää.


Mitä juttuaiheita on kehitteillä tai työn alla?

R: Ruokaohjepuolelta: Karjalanpiirakat, Lissabonin pullat, mm. versio pasteis de natasta ja riisipullasta (arroz de bolo), parit pottucurryt, Amerikan pannukakut, kunnolliset sandwichit, korvapuustit, kermainen tomaatti-hunajamelonikastike spagetille, kesäkeitto (ehkä ensi kesänä), pinaattiletut, kaalilaatikko, jne. Josko sitä ruokakulttuurijuttujakin saisi aikaiseksi? Joskus voisi ihan lyhyesti fiilistellä, aiheita olisi, mm. saunalimppari, juustonäkkärit, maitolasillinen...

T: Liekitetyt munuaiset, verimakkaran tekeminen, ääliöhelppo curry (yksi meidän perheen klassikoista), erilaiset sifonilla tehtävät vaahdot yms. Onhan näitä suunnitelmia. Suuritöiset ruokasuunnitelmat tuppaavat aina siirtymään ja siirtymään... Erinäisiä alustavia muistiinpanoja on pitkin keittiötä. Jokusesta ruokakirjastakin voisi kirjoittaa.

Makustelijat haastattelivat itse itseään.