torstai 16. kesäkuuta 2011

Chorizopyttipannu uusista perunoista

Jokaisessa maailman ruokakulttuurissa on ruokia, joiden ideana on käyttää edellisten ruokien tähteet hyväksi. Pohjoismaissa se on pyttipannu (pyttipanna). Keitetty peruna on Suomessa ollut tavanomaisin ruuan tähde ja siksipä pyttipannun erilaisia versioita on aina sen mukaan, mitä kenenkin ruokakaapista potun lisäksi löytyy. Puristinsa on tässäkin ruuassa: eittämättä monta väittelyä pidetään vuosittain ”oikeasta” ja ”parhaasta” pyttipannusta.

Aamuisen Helsingin Sanomien ruokatorstain juttu uusista perunoista sai mielikuvituksen liikkeelle. Jutun mukaan kun Ranskassa uudet perunat paistetaan kokonaisina öljyssä tai voissa. Paistetuista perunoista tulee väistämättä mieleen pyttipannu.

Hakaniemen torilta löytyi suomalaista Timoa ja Hakaniemen kauppahallin Hakkaraiselta mausteista chorizotuoremakkaraa. Sipulia, kananmunia ja suolakurkkua olikin jo valmiina kotona.

Timo poikineen.

Ilmajoella osataan pistää lihaa suoleen.
Olen aina pitänyt pyttipannun paistamista raaoista perunoista jotenkin hienompana kuin keitetyistä. Ehkä se johtuu siitä, että raakojen perunoiden paistaminen on tärkkelyksen takia toisinaan v*ttumaista, etenkin jos ei käytä teflonpannua. Uusissa perunoissa tätä ongelmaa ei ole niin paljon kun vanhoissa perunoissa. Uusissa on vähemmän tärkkelystä.

Chorizopyttipannu uusista perunoista

– yhden nälkäisen tai kahden vähäruokaisen annos – kuudentoista hengen alkuruoka.
litra uusia perunoita
4 chorizotuoremakkaraa
pieni sipuli
öljyä
voita
suolaa
mustapippuria
kananmuna

Pesaise perunat ja puolita suurimmat. Kaada pannulle runsas määrä neutraalia ruokaöljyä sekä kimpale voita. Paista perunat. Kun perunat ovat liki kypsiä, kaada perunat siivilään, jotta ylimääräinen rasva valuu pois. Jätä kuitenkin hieman rasvaa pannulle.

Timo paistuu.
Paista pannulle jääneessä rasvassa suupaloiksi pätkityt chorizot. Pilko sekaan sipuli. Kun makkarat ovat kypsiä, mutta eivät vielä ruskistuneet, lisää perunat takaisin pannulle. Paista spydäri mieleiseen ruskeusasteeseen. Suolaa ja pippuroi maun mukaan.

Pytt i panna.
Pyttipannun seuraksi sopii erinomaisesti paistettu kananmuna (Sunny side up, please!) ja suolakurkku. Sellainen oikea suolakurkku, ei maustekurkku. Pyttipannu kun ei ole jälkiruoka.

Tero

6 kommenttia:

  1. Mä olen myös tykästynyt tähän keittämättömien perunoiden paistamiseen. Uusien perunoiden paistamista olen vähän vieroksunut, vaikka muutamia kertoja olenkin niitä ihan menestyksellä paistellut. Hankin juuri valurautawokin - siinä voisi olla kiva tuo perunoiden paistelu.

    Mainio tämä teidän blogi. Suuret kiitokset.

    VastaaPoista
  2. Jotain viehättävää siinä keittämättömien pottujen paistelussa on, vaikka helpommalla keitettyjen kanssa tavallisesti pääsee.

    Jos jaksaisi valikoida pottunsa oikein tarkkaan, voisi tulla nättiä ruokaa, kun paistaisi runsaassa rasvassa tosi pieniä uusia perunoita.

    Tero

    VastaaPoista
  3. Kiitos taas hyvästä ideasta; teidän blogista on tullut mulle jo vakkari. Chorizopyttäriä pitää kans pian kokeilla!

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Nappo. Mukavaa, että kirjoituksia luetaan ja vieläpä reseptejäkin kokeillaan.
    Tero

    VastaaPoista
  5. Nyt on testattu ja oli kyllä todella hyvää. Nosti sateisen krapulasunnuntain ihan uusiin sfääreihin :)

    VastaaPoista