Sanonta on peräisin Wheaties-murojen sloganista 1920-luvun lopulta. Se on myös Kurt Vonnegutin erinomaisen romaanin nimi. Vonnegut toi sanonnalle uusia sävyjä pistäessään tarjoilijan lausumaan sen aina martini-cocktailia tarjotessaan.
Vonnegutin Mestarien aamiainen oli sillä tavalla minulle merkittävä, että muun muassa käsite appoavoin majava tunkeutui siitä nuoren pojan eufemismivalikoimaan.
Munakkokkeli taistelee tasapäisesti häränsilmäksi paistetun kananmunan kanssa parhaasta aamiaiskananmunasta. Munat benedict ansaitsevat toki aina aplodit ja meksikolaisia aaltoja, mutta minusta annos on aina tuntunut liian monimutkaiselta aamiaismunamätöksi: etenkin jos aamiaisen tekee ihan itse.
Valitettavasti en ole aamiaisihmisiä. Siis heti herättyäni. Arkisin meikäläisen mestarien aamiainen todellakin on pari kuppia mustaa kahvia ja muutama kessu. Viikonloppuisin, kun on paremmin aikaa toikkarehtia pari tuntia kylpytakissa kuin köyhän miehen turvakka Hugh Hefner, alkaa aamiainen jo siinä kahdentoista nurkilla houkutella. Silloin munakokkeli ja pekoni tekevät pitkäksi venähtäneestä aamusta täydellisen.
Munakokkeli on nopea ja helppo ruoka. Sen pystyisi tekemään ameebakin, jos sillä olisi käpälät, millä pitää lastaa ja riittävästi keskittymiskykyä. Ameeboilla on valitettavana tapana jäädä kesken kaiken pohtimaan maailman menoa ja siinä vaiheessa kokkeli on jo liian kuivaa.
Kokkelin kuivattaminen on sen valmistamisen suurin kompastuskivi. On toki niin, että eri ihmiset pitävät erilaisista kokkelin kosteusasteista, mutta kuivaa se ei missään tapauksessa saa olla. Pahimpina esimerkkeinä ovat hotelliaamiaisten käsittämättömät munalevyt, joita kutsutaan kokkeliksi. Ne on ilmeisesti tehty jostain joukkoruokailuun tarkoitetusta kananmunajauhosta. Kokkeli ei yksinkertaisesti sovi joukkomuonitukseen.
Olen pari kertaa onnistunut vierailemaan sellaisessa hotellissa, jossa on aamiaisella munamaakari, Pasilan Holiday Inn ja Tampereen Ilves tulevat ensimmäisenä mieleen. Munamaakari paistaa millaiset kananmunat, munakkaat tai kokkelit asiakas haluaa. Jos olisin diktaattori, määräisin jokaiseen kotiin oman aamiaismunamaakarin!
Munakokkeli (yksi annos)
2 kananmunaa
1 kananmunan keltuainen
suolaa
(tilkka kermaa tai vettä. 1 tl jotakuinkin)
mustapippuria
voita paistamiseen
Koristeluun persijaa - jos tunnet aamutuimaan tarvetta koristella
Sekoita munat, keltuainen, suola ja mahdollinen neste keskenään haarukalla. Älä vatkaa ilmaa massan sisään vaan riko rakenne ja sekoita ainekset. Kolmannen keltuaisen tarkoituksena on tuoda kokkeliin rakennetta ja maulle tärkeää rasvaa.
Paista kokkeli tarttumattomaksi pinnoitetulla paistinpannulla, johon olet sulattanut reippaasti voita. Kaada kokkelimassa kuumaan pannuun ja liikuttele sitä koko ajan pannun pohjaa myöten. Silikoninuolija on tähän tehtävään kätevä. Kun kokkelin kypsyys on mieleinen, ota kokkeli välittömästi pannulta pois.
Kuka tahansa voi tehdä munakokkelia, mutta kuka tahansa ei osaa tehdä siedettävää videota kokkelin teosta. Oheinen video todistaa tämän filosofeja pitkään vaivanneen paradoksin surullisella tavalla.
Kokkelin kumppaniksi sopii pekoni. Minkäpä ei?
Tero
Ciao,
VastaaPoistaihan pakko tulla suunnattomana aamiais-egu-loverina jakamaan yks oman blogin bloggaus täydellisestä skrämblestä!
http://merrymorning.blogspot.com/2011/07/kokkelsson-from-heaven.html
Sun tyylikin on ihan varmasti hyvä, mutta Gordonin oppien jälkeen mä en ainakaan itse tee MILLÄÄN MUULLA TAVALLA!
Kerro mielipide, jos kokeilet!
Nokitettiin Gordon Ramsaylla, paha :) Olen joskus laittanut kreikkalaista/turkkilaista jugurttia kokkeliin ja se on oikein hyvä lisä esim. kerman tilalla kokkelissa. Ramsayn tekniikkaa resptiikkaa on kyllä pakko kokeilla. Ehkä jo huomenna.
VastaaPoistaIso kiitos vinkistä.
Tero
Loistava tv-kokkiääni sinulla!
VastaaPoistaSiihen kiinnitin huomiota, ettet maustanut kokkelia... vai jäikö minulta huomaamatta jossain vaiheessa suolan ja pippurin ripottelu?
Minä en ole vielä vuosien harjoittelunkaan jälkeen oppinut tekemään hyvää kokkelia. Luulin, että kokkeliin tulisi kovasti maitoa, ja siitä se nestemäisyys... silti, kokkelistani tulee kuivaa kuin "hotellissa" niin kuin ilmaisit. Johtuukohan siitä, että vanhat teflon-pannuni ovat niin heikkoja, että kaikki tarttuu kiinni...vai pitäisiköhän tosiaan ensi kerralla kokeilla voilla paistamista öljyn sijaan... hmmm..
Suolaa laitoin massaan ennen kuvausta. Ja pippurit tilivat kokkelin päälle. Mustapippurin lisääminen massaan tekee minusta vähän ruman kokkelin, mutta makuunhan se ei vaikuta.
VastaaPoistaVoi tuo makua ja sitä suosittelen :) Nopeus on kokkelin teossa valttia, ettei kokkeli tartu ja paistuu tasaisesti. Kokkeli kypsyy vielä pannusta poistettunakin, koska kuumuutta massaan jää. Aika märkää saa kokkeli olla, kun se on pannussa "valmista". Tuota Johannan vinkkaamaa Ramsay-kokkelia kannattaa varmasti kokeilla. Vaikuttaa vahvasti siltä, että kuivaa ei tule.
Tero
^Joo, ei totisesti tule ja se, että suola vasta viimesenä tekee kanssa tosi paljon siihen koostumukseen! ( Psst, sama on riisipuurossa - suola AINA vikana, hihi )
VastaaPoistaNo niin, nyt kokeilin muudelleen molempia videoita katselleena ja tällä kertaa kokkeli oli tosi herkullista! Toivottavasti en alipaistanut kananmunaa, koska se jäi aika märäksi, mutta maku oli ainakin upea. Kiitos!
VastaaPoistaHienoa!
VastaaPoistaAinakaan täällä Suomessa ei tarvitse varoa raa'ahkoa tai raakaa kananmunaa.
Tero